Ydinvoiman ympärillä säteilee

Ydinvoimaloissa sattuu ja tapahtuu kaikenaikaa. Kesällä ranskalaisesta ydinvoimalasta vuoti uraania sisältävää nestettä luontoon, jonka seurauksena kaivoveden juominen sekä jokiveden käyttö viljelysten kastelemiseen jouduttiin lopettamaan. Myös uiminen ja kalastus jouduttiin kieltämään.

Ruotsissa sattui kesällä 2006 reaktorissa piillyt suunnitteluvirhe aiheutti häiriön, jonka seurauksena reaktorin yhteys sähköverkkoon katkesi eivätkä hätägeneraattorit käynnistyneet. Epävarmassa tilanteessa onni oli myötä ja hätägeneraattorit käynnistyivät 20 minuutin yrittämisen jälkeen. Ellei käynnistyminen olisi tapahtunut olisi Saksan säteilyturvakeskuksen mukaan vakava ydinonnettomuus ollut vain 18 minuutin päässä.

Saksassa syttyi viime kesänä muuntaja palamaan, joka johti ”johti ongelmiin reaktorissa”, mutta yksityiskohdista ei tiedotettu. Tällä hetkellä saksalaiset ydinjätesäiliöt vuotavat. Joidenkin tietojen mukaan näissä ikuisiksi haudatuiksi tarkoitetuissa ydinjätesäiliöissä on ollut vuotoja jo parikymmentä vuotta, mutta tiedottamista aiheesta ei ole pidetty tärkeänä. Loppusijoitusta vailla olevaa korkea-aktiivista jätettä syntyy Saksassa 400 tonnia vuodessa. Vuoteen 2030 mennessä jätettä lasketaan kertyvän kaikkiaan 24 000 kuutiometriä.

Suomessa jotkin tahot puhkuvat voimalla ydinvoiman uuden tulemisen puolesta. Ilmastonmuutoksen varjolla on ydinvoimaa virheellisesti alettu markkinoida päästöttömänä ja turvallisena energiamuotona. Meneillään oleva ydinvoimarenesanssi on käynnistänyt maassamme useita uraanikaivoshankkeita siitäkin huolimatta, että uraanin louhinta lisää keuhkosyöpiä, munuaissairauksia ja synnynnäisiä epämuodostumia. Lisäksi ydinpolttoaineen tuotannossa syntyy jätettä, joka saastuttaa vesistöjä ja maa-alueita sekä altistaa ihmisiä säteilylle ja raskasmetalleille.

Koko elinkaari uraanin louhinnasta ja jalostamisesta, kuljetuksiin sekä ydinvoiman tuotosta syntyvien jätteiden hallintaan on ihmiselle ja ympäristölle tuhoisaa. Jatkuvasti vähätelty ja piilopidetty fakta on, että ydinvoimaloiden tuottamalle korkea-aktiivisen jätteen turvallista sijoitusta ole pystytty ratkaisemaan missään päin maailmaa. Tällä hetkellä jopa matala-aktiivisen jätteen, joka sekin pilaa ympäristön ja tätä kautta ihmisten elinmahdollisuudet, hautaamiset näyttävät epäonnistuneen.

Ydinjäte säilyy vaarallisena kymmeniä- jopa satojatuhansia vuosia. Tämä aika on pidempi kuin mitä ihmislaji on ollut olemassa. Itselleni uusi tieto on se, että ydivoimalat tarvitsevat runsaasti henkilökuntaa käytön jälkeiseen alasajoon ja sulkemiseen jopa sadan vuoden ajaksi. Ihmisten on siis työskenneltävä voimalassa, vaikka siellä olisi sattunut onnettomuus kuten Tsernobylissä vuonna 1986. Tälläkin hetkellä kyseisen voimalan ylläpitotoimiin kuten uuteen suojakuoreen (hankkeen kuluarvio on 700 miljoonaa) on löydettävä rahaa, vaikka käynnissä olisi milainen finassi- ja ilmastokriisi. Tiedossamme on, että tulevat sukupolvet joutuvat kamppailemaan niukkojen luonnonvarojen turvin ennalta-arvaamattomissa luonnonolosuhteissa. On täysin vastuutonta, jättää heidän huoleksi myös voimaloista huolehtiminen puhumattakaan ydinjättesitä.

Ydivoimaonnettomuuden todennäköisyyttä pidetään pienenä, mutta jopa ydinteollisuus myöntää, että riski on olemassa. Todennäköisyyslaskelmat, joilla ydinvoiman turvallisuutta perustellaan eivät pysty ottamaan huomioon arvaamattomia tekijöitä kuten luonnonilmiöiden, suunnittelu- ja rakennusvirheiden, henkilökunnan laiminlyöntien tai tahallisten vahingontekojen yhteisvaikutusta. Riskien ottaminen ja niiden lisääminen kasvavalla turvautumisella ydinvoiman käyttöön ei tunnu mielekkäältä. Pienimmänkään onnettomuuden sattuessa ei ole tahoa, joka voisi vastata tapahtuneesta tai korjata vahingot.

Suomessa rakennetaan viidettä ydinvoimalaa ja suunnitellaan kolmea uutta. Vaikka näillä moninkertaistettaisi riskit ja ratkaisemattomat ongelmat, ei ydinvoimasta olisi apua ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Ainoat energiaratkaisut, jolla ilmastonmuutoksen etenemiseen voidaan vaikuttaa ovatkin energiankulutuksen raju tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden mittava lisääminen. Pitäytymällä ydinvoiman käytössä hidastamme näitä välttämättömiä toimenpiteitä.

Ilahduttavia tutkimustuloksia, jotka näyttävät että Suomen energiantarpeeseen voidaan vastata ilman ydinvoimaa tai muita ympäristölle tuhoisia energiamuotoja, on olemassa. Konsulttiyhtiö Gaia Groupin Greenpeacelle tekemä selvitys osoitti, että Suomessa on mahdollista vähentää sähkön tarvetta kahden ydinvoimalan verran vuoteen 2020 mennessä mm. rakentamalla kaikki uudet talot mahdollisimman vähän energiaa kuluttaviksi ja korjaamalla vanhoja, uudistamalla teollisuusprosesseja energiatehokkaammiksi ja ostamalla ainoastaan parhaaseen energialuokkaan kuuluvia sähkölaitteita. Kun nämä mahdollisuudet yhdistetään hallituksenkin selvityksissä todettuihin uusiutuvan energian lisäysmahdollisuuksiin, ei uusille ydinvoimaloille tule olemaan tarvetta.

Vihdin Vihreät linjasivat kantansa ydinvoimaan kesäkuussa.